|
 | Suvun vaiheetSukunimen merkitysHavukaisen sukunimen merkityksestä ei ole epäselvyyttä, se on yksinkertaisesti haukka- eli havukka-niminen lintu. Sen sijaan, miksi haukan nimi on suvulle tullut, ei ole tiedossa. Onko se osoittanut luonnetta, ulkonäköä vai muuta ominaisuutta, vai onko henkilö kenties ollut haukan metsästäjä, voi vain arvailla. Sukunimeä on kuitenkin pidettävä tyypillisenä vanhana karjalaisena eläintyypin edustajana. Nykyisin suvun nimi esiintyy muodoissa Havukainen ja Havukka. Havukoita on tällä hetkellä elossa vain yksi.
| | Eri sukuhaaratRantasalmi
Havukaisen suvun juuret ovat vahvasti Rantasalmen pitäjässä, jossa jo 1500-luvulla oli runsaasti Haukkasia. Siitä voi päätellä, että sukua on ollut jo keskiajalla tällä alueella. Havukaisten tilat Rantasalmella olivat ratsutiloja. Vain vanhimmalla veljeksellä oli oikeus jäädä tilalle jatkamaan sukua. Tästä aiheutui se, että Rantasalmella Havukaisen suvun jatkuminen oli 1800-luvun alussa vain parin perheen varassa. Tänä päivänä Rantasalmen Havukaisten sukuhaara on kuitenkin elinvoimaisempi kuin koskaan Rantasalmen naapuripitäjissä, sillä nuoria on paljon.
Kitee
Ensimmäinen Kiteellä asiakirjoihin merkitty Havukainen oli Trofimos Haukkanen. Kuten nimestäkin voi päätellä, hän oli ortodoksi. Vuonna 1618 elossa olevia Haukkasia olivat Kangasjärvellä Teppana Haukkanen ja Säynejärvellä Lemetti Haukkanen. Vuoden 1631 maakirjassa Kangasjärven Teppana mainitaan Trofiman poikana. Teppana Haukkanen esiintyy Kangasjärvellä vuoteen 1657 saakka, jolloin hän ruptuurisodan pyörteissä muuttaa Venäjälle. Juho Tahvonpoika Havukainen muutti 1670 Säämingin Laukansaaresta Kiteen Suorlahdelle. Suorlahdelta Juho muutti Kiteenlahden Havukkalanmäelle, missä hän esiintyy 1685. Juhon pojat Paavo, Juho, Pekka, Matti ja Olli jatkoivat sukua Kiteenlahdessa. Havukaisen sukua voikin selkeästi kutsua kiteenlahtelaiseksi suvuksi. 1990-luvun alkupuolella 80 % Havukaisista asui Kiteellä.
Kerimäki ja Sääminki
Rantasalmi ja Sääminki olivat naapuripitäjiä, joten luonnollisesti Havukaisten asutus levisi Rantasalmelta Säämingin puolelle. Säämingissä Havukaisia asui Haukiniemen kylässä. Kerimäki erotettiin vuonna 1640 Säämingistä omaksi seurakunnakseen.
Qvist-Havukaiset
Erillisenä sukuhaarana on olemassa lisäksi Längelmäen, Eräjärven, Tampereen ja Pirkkalan seudun Havukaiset. Tämän sukuhaaran alkuperäinen sukunimi oli Qvist (=ruotsia, suomeksi oksa). Vuonna 1900 sukuhaara suomalaisti nimensä Qvististä Havukaiseksi. Sukuhaaralla ei siis ole verisukulaisuutta muiden Havukaisten kanssa. Qvist-Havukaiset ovat längelmäkeläisen Kustaava Qvistin (s. 1861) jälkeläisiä.
Falck-Havukat
Helsinkiläinen Ukko Adolf Falck päätti vuonna 1930 vaimonsa kanssa suomalaistaa ruotsalaisen haukkaa merkitsevän nimensä. Sen tilalle otettiin nimi Havukka. Tällä pariskunnalla ei ollut lapsia, joten se suku on sammunut.
Soutjärven Havukaiset
Jatkosodassa Suomi valtasi Neuvostoliitolta Itä-Karjalan alueen Syvärille saakka syksyllä 1941. Vallatulla alueella sijaitsi mm. Soutjärvi, jossa asuivat Lidia Kabukov ja Njyra Djatskov. Venäjänkielen Kabukov tarkoittaa haukkaa eli havukkaa ja lausutaan "havukov". Kyseessä on siis sama sukunimi kuin Havukoilla eli Havukaisilla Suomessa. Lidia muutti vuonna 1943 Soutjärveltä Jokioisiin ja Laukaaseen 1944 Lidia Havukainen -nimisenä. Sukunimen vaihdos oli välttämätön, vanhalla sukunimellä hänet olisi ilmeisesti tuolloin palautettu Venäjälle. Njyra Djatskov oli hieman Lidiaa vanhempi, Soutjärveltä kotoisin hänkin. Ensin Njyran etunimi muuttui Anniksi. Hän muutti Soutjärveltä Suonenjoelle vuonna 1944. Henkikirjaan Annikki Havukainen, missä muodossa nimi Kiteellä esiintyy, ilmestyy ensimmäisen kerran vuonna 1948. Anni sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1963 ja kuoli vuonna 2002 Kiteellä.
| | |
|
Ajankohtaista | Sukuseuran matka tälle kesälle peruttu
Vähäisen kiinnostuksen vuoksi tälle kesälle suunniteltu matka Balttiaan on peruttu. Sukuseuran h...
Sukuseuran tiedote vuodelle 2024 on julkaistu.
Tämän vuoden Havukaisten sukuseuran tiedote on ilmestynyt. Siinä on mielenkiintoisia juttuja suku...
|
|
